Fysio Kunnon Karhun vastaanotolla

Hoidamme jokaista asiakasta yksilöllisesti. Jokainen vastaanottokäynti ja hoitosarja rakentuu aina asiakkaan tarpeiden mukaan.

Milloin kannattaa hakeutua naprapaatille tai fysioterapeutille?

Useat meistä kokevat elämänsä aikana jonkin asteista tuki- ja liikuntaelinten kipua tai särkyä. Vaivat voivat olla äkillisiä, esimerkiksi tapaturman seurauksena syntyneitä tai pitkäaikaisia, jolloin kipu on voinut pahentua hiljalleen jo pidemmän ajan kuluessa.

Niskan, selän sekä muiden tuki- ja liikuntaelinten vaivat ovat hyvin yleinen syy työkyvyttömyydelle tai sairauspoissaoloille. Selkäkipu onkin yksi yleisimpiä syitä hakeutua naprapaatin tai fysioterapeutin vastaanotolle.

Naprapaatti tai fysioterapeutti tutkii asiakasta.
Naprapaatti hoitaa asiakasta Fysio Kunnon Karhun vastaanotolla Kotkassa.

Vastaanotolle voi tulla monien erilaisten kiputilojen tai toimintakyvyn rajoitteiden takia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi äkillinen tai pitkittynyt selkäkipu, päänsärky, puutumisoireet raajoissa, hermoperäiset oireet kuten iskiasoireet, niveloireet, lihasvammat tai rasitusperäiset vammat. Vastaanotollemme voi tulla myös ennen leikkausta tai sen jälkeen, mikäli leikkauksen jälkeinen kuntoutus on ajankohtaista.

Hoidamme myös äkilliset tai pitkittyneet urheiluvammat, joiden tutkiminen ja hoitaminen on ammattiosaamistamme. Fysio Kunnon Karhun ammattilaisilla on kokemusta erilaisten urheiluvammojen perusteellisesta tutkimisesta ja huolellisesta hoitamisesta.

Yleisimpiä syitä hakeutua hoitoon

Suurin osa meistä kärsii jostakin tuki- ja liikuntaelinten vaivasta jopa kuukausittain. Selkäkipu on yleinen vaiva, joka vaikuttaa monen ihmisen elämään. 

Selkäkipu on yleinen vaiva, josta suurin osa ihmisistä kärsii jossain vaiheessa elämänsä aikana. Elämäntavat sekä fyysiset, psyykkiset että terveydelliset tekijät voivat vaikuttaa selkäkipuun. Kipu voi olla paikallista särkyä pienellä alueella tai se voi säteillä pakaraan tai raajoihin. Mikäli selkäkipua ei hoideta, voi se uusiutua tavallista herkemmin.

Niskan ja hartioiden kiputilat ovat hyvin yleisiä. Niskakivun täsmällistä diagnoosia pystytään harvoin tekemään. Niska-hartiavaivojen riskiä suurentavat monet fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät, ikä, ylipaino, naissukupuoli ja aiemmin koettu niskakipu. Niskaan kohdistuva epäedullinen kuormitus, toistotyö tai vamma saattavat altistaa niskakivuille.

Päänsärkyjä on erityyppisiä, mikä selvitetään aina asiakaskohtaisesti. Yleisin päänsäryn tyyppi on jännityspäänsärky. Sen aiheuttaa tavallisesti niska- ja hartiaseudun lihasten jännittyneisyys, johon voi vaikuttaa fyysisen kuormituksen lisäksi myös henkinen kuormitus.

Huimaus voi johtua monesta eri tekijästä. Huimausta voivat aiheuttaa esimerkiksi niska-hartiaseudun vaivat, hyvänlaatuinen asentohuimaus, niskaperäinen huimaus ja verenpaineen vaihteluun liittyvä huimaus. Huimausta voi aiheuttaa lisäksi stressi ja ahdistus tai jotkin lääkeaineet. Huimauksen ohella voi esiintyä myös päänsärkyä, joka voi tuntua takaraivolla, ohimoilla sekä silmien seudulla.

Säteily- ja puutumisoireet ovat melko yleisiä ylä- sekä alaraajojen alueilla. Puutumisoireita aiheuttavat hermojen puristus- ja pinnetilat, esimerkiksi rannekanavaoireyhtymä yläraajan alueella tai iskias alaraajan alueella. Raajojen säteily- ja puutumisoireita voi aiheuttaa esimerkiksi pitkään samassa asennossa oleminen, jolloin hermokudokseen kohdistuu kuormitusta, kuten painetta tai venytystä.

Urheiluvammat voidaan jakaa karkeasti akuutteihin ja kroonisiin vammoihin. Akuutteja vammoja ovat esimerkiksi lihasten tai jänteiden revähdykset, luunmurtumat ja ruhjevammat. Kroonisiin eli rasitusperäisiin vammoihin kuuluvat esimerkiksi tendinopatiat eli jänteiden kiputilat, rasitusmurtumat ja limapussin tulehdukset.

Leikkausten jälkeinen kuntoutus ja hoito ovat tärkeässä osassa ihmisen paranemisprosessia. Kuntoutuksella voidaan nopeuttaa paranemista leikkausten jälkeen ja edistää liikelaajuuksien palautumista.

Fysioterapeutti keskustelee asiakkaan kanssa Fysio Kunnon Karhun vastaanotolla Kotkassa.

Miten varautua ensimmäiselle vastaanottokäynnille?

Ensimmäisen vastaanottokäynnin pituudeksi suosittelemme 60 minuuttia, jotta aikamme riittää huolelliseen alkuhaastatteluun, tutkimiseen ja hoitosuunnitelman laatimiseen.

Asiakkaan on hyvä ottaa mukaan kaikki terveydentilaa koskevat lääkärinlausunnot tai hoitokertomukset vastaanotolle saapuessaan. Vastaanotollemme voi tulla ilman lääkärin lähetettä.

Alkuhaastattelu ja tutkiminen

Tutkiminen aloitetaan alkuhaastattelun pohjalta, ja sisältää usein asiakkaan itsenäisesti suorittamia sekä terapeutin avustuksella tehtäviä testejä ja liikkeitä.

Hoitotoimenpiteet

Hoitomenetelmiin voi sisältyä esimerkiksi manuaalisen käsittelyn tekniikoita tai kuntouttavaa harjoittelua.

Jatkotoimenpiteet

Jokaisen asiakkaan kanssa tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, joka sisältää tarvittaessa kuntouttavaa harjoittelua tai muita mahdollisia jatkotoimenpiteitä.

Mitä naprapaatin tai fysioterapeutin vastaanotolla tapahtuu?

Pyrimme aina siihen, että asiakkaalla on mukava ja turvallinen olo vastaanotollamme. Hoidamme jokaista asiakasta yksilöllisesti. Jokainen vastaanottokäynti ja hoitosarja rakentuu aina asiakkaan tarpeiden mukaan.

Fysioterapeutti keskustelee asiakkaan kanssa.
Yksilöllistä hoitoa

Hoidamme vastaanotollamme jokaista asiakasta yksilöllisesti.

Alkuhaastattelu ja tutkiminen

Naprapaatin tai fysioterapeutin vastaanotolla ensimmäinen käynti aloitetaan keskustelemalla asiakkaan kanssa. Esitietolomakkeen ja alkuhaastattelun avulla selvitetään tarkasti asiakkaan terveydentilaan liittyvät esitiedot sekä sairaushistoria.

Terveydentilaa koskevien tietojen avulla mahdollistetaan turvallinen kuntoutusprosessi ja edistetään asiakkaan kiputilan tai toimintakyvyn rajoitteen aiheuttajan selvittämistä. Asiakkaan antamat esitiedot ovat tärkeässä asemassa, sillä ne ohjaavat vastaanotolla aloitettavaa kliinistä tutkimista.

Asiakkaan tutkiminen aloitetaan alkuhaastattelusta saatujen tietojen pohjalta, ja sisältää useimmiten asiakkaan itsenäisesti suorittamia ja terapeutin avustuksella tehtäviä testejä sekä liikkeitä. Terapeutti tekee huomioita erilaisten testien avulla ja sulkee pois eri vaihtoehtoja ongelman selvittämisessä. Testien avulla pyritään provosoimaan tai helpottamaan kipua, mikä helpottaa terapeuttia paikantamaan tai selvittämään mahdollista kivun aiheuttajaa.

Hoitomenetelmät

Mobilisointi on nivelen liikelaajuuden parantamiseen tähtäävä hoitomuoto. Mobilisoinnissa niveltä käytetään sen ääriasennossa joko passiivisesti tai aktiivisesti. Passiivisessa mobilisoinnissa terapeutti vie nivelen ääriasentoon, kun taas aktiivisessa mobilisoinnissa asiakas itse suorittaa liikkeen. Mobilisointia voidaan käyttää sekä pehmytkudoksiin että niveliin erilaisten tekniikoiden avulla.

Manipulaatio on nivelen liikelaajuuden parantamiseen tähtäävä hoitomuoto kuten mobilisointikin. Manipuloinnissa nivel viedään passiivisesti ääriasentoon, jonka jälkeen annetaan nopea impulssi. Impulssi aiheuttaa äkillisen paineenvaihtelun nivelessä, jonka seurauksena nivelnesteestä vapautuu kaasuja ja saattaa kuulua kavitaatioääni eli kansankielellä ”naksahdus”. Kavitaatioäänellä ei ole vaikutusta manipulaatiohoidon tehokkuuteen. Manipuloinnin jälkeen nivelen liikelaajuus paranee ja kipu helpottaa usein saman tien.

Pehmytkudoskäsittelyillä pyritään lievittämään pehmytkudoksista aiheutuvia kipuja ja oireita, kuten lihaskireyksiä. Pehmytkudoskäsittelyihin kuuluvat hieronta sekä erilaiset venytystekniikat. Pehmytkudoskäsittelyä käytetään usein valmistelevana hoitomuotona ennen mobilisointia tai manipulointia.

Fysikaalisia hoitoja ovat sähkö- sekä lämpöhoito. Näitä käytetään yleensä esihoitoina ennen muita hoitokeinoja. Lisäksi fysikaalisia hoitoja voidaan käyttää kivun hoidossa yhdessä muiden hoitokeinojen kanssa.

Kuntouttavan harjoittelun tavoitteena on kasvattaa kudoksen kuormituksen sietokykyä sekä palauttaa ja ylläpitää asiakkaan toimintakykyä. Kuntouttavaa harjoittelua voidaan käyttää myös muiden hoitomenetelmien tukena.

Jatkotoimenpiteet

Tutkimisen myötä ei voida aina aukottomasti määrittää yksittäistä syytä tai tapahtumaketjua oireiden taustalla. Asiakkaan esitietojen ja tutkimuslöydösten pohjalta luodaan todennäköisin työdiagnoosi, minkä perusteella keskustellaan ja tehdään asiakkaan kanssa suunnitelma mahdollisista jatkotoimenpiteistä tilanteen parantamiseksi.

Naprapaatti käyttää selkärankamallia asian tukena asiakastilanteessa vastaanotolla.
Fysio Kunnon Karhu -logo.

Ajanvaraus

Varaa aika naprapatiaan, fysioterapiaan tai hierontaan.